Tyhjä mieli

Onko sinulla ollut koskaan tunnetta, ettei ole enää sanoja?
Ei mitään, mihin tarttua. Tuntemus vain täydellisestä tyhjyydestä.
Niin kehollisesti kuin mielen kautta.

Kuin ilma olisi lopettanut liikkumasta. Ihmiset kulkisivat täydellisen hiljaa, hidastetussa filmissä.
Musiikki soi ja valot syttyvät ja sammuvat, mutta mielessäsi se ei aiheuta mitään toimintaa.

Olla voimaton, suuren muutoksen edessä.

Usein sanotaan, että valoa on aina tunnelin päässä.
Mitä jos ei näe edes sitä tunnelia? On niin tyhjä, ettei kykene edes ajattelemaan.

Voisiko tämä olla se hetki, tulla lähemmäksi sitä mitä kutsutaan hitaaksi henkiseksi luopumiseksi?
Kun ei ole enää edes kyyneliä.
On vain suuri tyhjä aukko.

Vuosia kannatellen toisen energiaa, nostaen, voimistaen. Kertoen, että parempi päivä tulee.
Samalla luopuen omasta energiasta pala kerrallaan.
Huomaamatta väsyen, taakan alla. Kahden ihmisen.

Toisen olo vihdoin helpottunut, toisen tyhjä.
Sanaton mieli ja väsynyt sielu.

Yritys olla onnellinen toisen voimaantumisesta, uuden oven auetessa.
Yritys olla onnellinen myös siitä, että sai olla välietappi suureen maailmaan.

Ovi on auki ja ainoa tehtävä on astua ovesta sisään.
Ja nähdä vielä laajemmin.
Auttaa niitä, jotka tarvitsevat tukea. Olla elämänlanka, niin kauan kuin kerässä riittää avattavaa.

-Tiialotta-