Growing energy

Mielen levottomuus näkyy nykypäivänä kaikkialla.
Höyryämme suuntaan ja toiseen, usein jopa ilman järkevää syytä.
Levottomuudesta on tullut trendikästä. Meitä ohjeistetaan hengittämään ja hiljentymään, sekä luopumaan negatiivisesta ajattelusta.
Niin, ajattelusta.
Juuri siinä kohtaa, meillä on usein hämärtynyt ymmärrys kehomme tilasta.

Jos ennen vanhaan ei ollut sallittua puhua tunteista, tai pahasta olosta, niin nykyään, se on jopa muoditonta, olla keskustelematta kahvipöydässä intellektuellisti, elämän myllerryksistä.
Silti, toimimme täysin päinvastoin elämässämme.
Vastustamme väistämätöntä. Esimerkiksi väsymyksen aiheuttajan ymmärtämistä. Syytämme työtä tai sen kuormaa.
Toki työllä on suuri merkitys. Kuitenkin, uskoisin asenteen elämään, olevan oma valinta. Samoin kuin kiireen.
Tai onnellisuuden ja hyvän olon.

Olen nähnyt työssäni supertehokkaita, nopealiikkeisiä ihmisiä, samoin kuin myös hitaita, viipyileviä ihmisiä.
Luonteen piirteemme ovat erilaisia. Taustamme ovat erilaisia ja elämämme on erilainen.
Tullessamme yhteisöön, jossa kommunikoimme, voimme olla hyvinkin helposti elämän vietävissä. Stressitilanteissa, tämä on hyvin tyypillinen ilmiö.
Joku työyhteisöstä on stressaantunut ja muutaman viikon kuluttua, koko kahvihuone voi pahoin.

Entäpä, jos ymmärtäisimme, että voimme itse vaikuttaa eniten tähänkin tilanteeseen, omalla asenteella.

Ei negatiivisista asioista puhuminen tule silti olla kiellettyä. Kysymys kuuluukin: miten ilmaisemme asian tai käsittelemme sitä itsessämme?
Voimmeko ymmärtää, että negatiivisuus asuu myös meissä ja antaa sen sitten mennä, välillä muuallekin asustelemaan.

Jotkut meistä ovat luotuja suodattamaan kehostamme negatiivisuus ulos. Toiset taas jäävät hyvin helposti vellomaan sen syövereihin.
Ja kun keho menee epätasapainoon, mieli järkkyy. Sama pätee ihan mihin tahansa elämän osa-alueeseen.


Tulin hetki sitten tilanteeseen, jossa yhteisöni omien vahvuuksien ymmärrys, otti askeleen eteenpäin.
Miltä sellainen mahtaakaan tuntua, kun ihminen huomaa energiansa kasvavan ja ohjaavansa itse elämäänsä?
Itsensä kirkastaminen ja energian nostaminen voi antaa niin suuren sysäyksen eteenpäin, että ihminen toteuttaa suurimmatkin haaveensa.
Hyvässä yhteisössä, tämä energian nostaminen toimii hyvin vuorovaikutuksella. Antamalla tilaa.
Se, että ihminen kokee pystyvänsä ja luottaa siihen, että hän pärjää, on tärkeää.

Minulle sysäys tuli noin 20 vuotta sitten.
Eräs ihminen näki valoni. Ja uskoi siihen. Hän työnsi minut oikealle tielle.
Jos olisin silloin tiennyt, mihin energiani riittää, en olisi uskonut.
Ja juuri oman kokemuksen kautta, saadessani tuntemuksen, että voin auttaa ihmisiä innostamaan itseään ja löytämään omimmat tavat toteuttaa itseään, tiedän olevani oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.
Tiedostan kuitenkin myös sen, että minussa asuu negatiivisuus.
Annan sille tilaa ja hyväksyn sen.
Olen kuitenkin varma, että oikeassa ympäristössä, sen vaikutus on hyvin pieni.
Väsyneenä se korostuu, mutta jos hyvän energian määrä on suurempi ja kiinnitän juuri siihen tuntemukseen huomioni, tiedän sen vahvistavan valoani entisestään.


-Tiialotta-